Ville Ylikahri

Jätin tänään kaupunginvaltuustossa alla olevan aloitteen. Haluan nostaa esiin sen, että kaupungissamme on varsin kritiikittömästi lisätty mukulakivettyjen katujen määrää, vaikka katukivetykset ovat todella ongelmallisia pyöräilijöille ja ne aiheuttavat paljon enemmän rengasmelua ja tärinää kuin asvaltti.

Tein aloitteen juuri tässä kokouksessa, sillä tänään kaupunginvaltuusto päättää yliopiston uuden kirjaston kaavasta. Vanha Pukevan tavaratalo Kaisaniemenkadulla puretaan ja paikalle rakennetaan hieno, uusi kirjastotalo. Samassa kohdassa on Helsingin katukivetysten kukkanen: muuten asvaltoitu Kaisaniemenkatu on tältä kohdalta kivetty. Kaupunkikuvallisesti kivetystä ei tässä kohdassa voi mitenkään perustella. Sen sijaan kivetys aiheuttaa valtavan melu- ja tärinäongelman, kun päivittäin tuhannet bussit jyrisevät ja pomppivat kadulla. Jos koko Kaisaniemenkatu olisi asvaltoitu, niin bussimatkat olisivat mukavampia ja Kaisaniemenkatu paljon viihtyisämpi paikka myös tulevan kirjaston käyttäjille.

Tavoitteenani ei siis missään tapauksessa ole poistaa mukulakiviä kaupungin historiallisesta keskustasta, vaan esittää, että kivetyksiä ei kritiikittä laitettaisi kaupunkikuvallisiin syihin viitaten ihan mihin sattuu.

VALTUUSTOALOITE

Helsingissä on monia historiallisia katuja, jotka on päällystetty katukivetyksillä. Viime vuosina myös monia uusia katuosuuksia on päällystetty katukivillä, vaikka kivetyksissä on monia haittapuolia verrattuna normaaliin asvalttipäällysteeseen.

Suurin ongelma on katukivetysten aiheuttama melu, joka on paljon suurempi kuin asvalttikadulla. Samaan aikaan kun kaupunki pyrkii vähentämään katumelua mm. hiljaista asvalttia käyttämällä, lisäävät uudet katukivetykset melua toisaalla.

Toinen suuri ongelma on epätasaisten katukivetysten hankaluus ja jopa vaarallisuus pyöräilijöille.

Katukivetys on huomattavasti kalliimpaa kuin asvalttipäällyste. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan nupukivipintaisen kadun rakennuskustannukset ovat noin 150 euroa / m2 (alv 0 %). Asvalttikadun puolestaan 35 euroa / m2 (alv 0 %). Rakenteellinen kunnossapito on nupukivikadulla noin 0,90 €/m2/v ja asvalttikadulla vastaavasti 0,60 €/m2/v.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavia toimenpiteitä:
- Katukivetysten käytön periaatteet määritellään uudelleen niin, että niissä otetaan nykyistä enemmän katukivien kustannukset sekä kivetyksen aiheuttamat melu- ja turvallisuushaitat.
- Katukivityksiä ei enää rakenneta katuosuuksille, joilla ne aiheuttavat ihmisiä häiritsevää kasvanutta rengas- ja tärinämelua tai vaikeuttavat pyöräilyä.
- Katukivet korvataan asvaltilla Kaisaniemenkadun mutkassa tulevan yliopiston kirjastotalon kohdalta bussiliikenteen sujuvoittamiseksi ja katumelun vähentämiseksi.

Helsingissä 20.1.2010,

Ville Ylikahri

Eilen alkoi uusi vuosi kaupunginhallituksessa. Heti ensimmäisessä kokouksessa käsittelimme viime vuodelta tuttua palveluverkkojen kehittämisehdotusta eli tutummin Pajusen leikkauslistaa. Asia jäi nyt pöydälle ja ensi maanantaina khs päättää, mitä asialle tehdään.

Minua haastateltiin tänään Vihreän langan nettilehteen. Sieltä voitte lukea ajatuksiani aiheesta:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-haluavat-haudata-pajusen-lakkautuslistan

On muuten hieno talvi! Nyt hiihtämään pääkaupunkiseudun mahtaville laduille!

Syksyn aherrus on ohi - ei enää yhtään kokousta tänä vuonna! On aika pysähtyä joulun viettoon. Itselleni irtiotto arjesta tarkoittaa taas kerran erityisesti irtiottoa tietokoneesta ja internetistä. Palataan siis asiaan loppiaisen jälkeen. Kuulemma kaupunginjohtaja tuo heti ensimmäiseen kaupunginhallituksen kokoukseen ma 11.1. palveluverkkoesityksen. Mutta sitä ennen kaikille ihanan lumista ja rauhallista joulua!

Olen istunut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten lisäksi syksyn ajan kaupungin palveluverkkotyöryhmässä. Siis juuri siinä työryhmässä, jolle esitellystä Jussi Pajusen kaupungin palvelupisteiden karsimislistasta nousi iso haloo pari viikkoa sitten. Ja ihan ansaitusti nousikin. Vaikka kaupunki on heikossa taloudellisessa tilanteessa, oli täysin ylimitoitettua esittää 80 toimipisteen lakkautusta.

Koko lakkautuslista tuli minulle ja muille työryhmän luottamushenkilöjäsenille aikamoisena yllätyksenä. Me odotimme, että ryhmälle esitellään konkreettisia suunnitelmia tilojen yhteiskäytön tehostamisesta ja että esitämme vain ohjeellisia kehittämisehdotuksia lautakunnille, jotka voivat sitten jokaisen viraston taloudellisen raamin puitteissa tarkastella palveluita.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys oli täysin ylimitoitettu ja kiireellä kokoon koottu. Se ei ottanut huomioon alueiden asukkaiden tarpeita, vaan keskittyi vain neliöihin ja euroihin. Listalla oli sellaisia kohteita, jotka suljetaan joka tapauksessa, mutta myös sellaisia kohteita, joiden sulkeminen aiheuttaisi pelkkää haittaa ja joiden ilmestyminen listalle on aiheuttanut vain hämmennystä ja pelkoja. Kouluverkon tarkastelukin vaikuttaa siltä, että monet listalla olevat koulut ovat siellä varsin heppoisin perustein.

Palveluverkkotyöryhmä lopetti maanantaina työnsä eikä esittänyt mitään päätöstä vietäväksi eteenpäin. Se oli meidän poliitikkojen keino tässä vaiheessa sanoa, että emme ole tämän listan takana. Työryhmä oli alun perinkin vain kaupunginhallitukselle valmisteleva työryhmä, joten varsinaiset päätökset tekee kaupunginhallitus.

Ensi vuoden alussa kaupunginhallitus hyvin todennäköisesti palauttaa koko palveluverkkotarkistuksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että valmistelussa kuullaan lautakuntia ja asukkaita. Se on ainakin vihreiden vaatimus. Toinen vaatimuksemme on, että kirjastoja ei pidä lakkauttaa.

Yksittäisten koulujen kohtalosta en voi varmasti sanoa mitään, vaan siinä asiantuntijoina ovat opetuslautakunnan jäsenet. Väestötilastojen mukaan oppilasmäärät ovat Helsingissä edelleen laskussa, joten kouluja on sikäli syytä kenties vähentää, mutta toisaalta kaikkien ennusteiden (ja omien havaintojeni) mukaan Helsingin lapsimäärä on kääntymässä jyrkkään nousuun. Se pitäisi huomioida, kun pohditaan koulujen tulevaisuutta. Kaupungin pitäisi myös olla nykyistä pitkäjänteisempi päätöksenteossaan. Tämä pitkäjänteisyys ei ole nyt toteutunut monenkaan koulun tai muun toimipisteen kohdalla, joiden tulevaisuus on muutaman vuoden välein vaakalaudalla.

Pajusen leikkauslistaa ei siis sellaisenaan toteuteta. Sen sijaan opetuslautakunta jatkaa koko ajan käynnissä olevaa työtään kouluverkon ajan tasalla pitämisessä ja mm. tutustuu jokaiseen kouluun, jonka lakkauttamista tai yhdistämistä on pohdittu. Monenkaan listalla olevan koulun lakkautus ei vaikuta perustellulta, mutta odotan opetuslautakunnan perusteltua esitystä kouluverkosta ennen lopullisia päätöksiä.

Tänään Helsingin Vihreät saavuttivat 1000 jäsenen rajan. Ja kuka sanoi, ettei politiikka kiinnosta…

Silloin kun itse liityin Helsingin Vihreisiin vuonna 2000, jäseniä oli muistaakseni noin pari sataa. Jäsenmäärä on tietysti vielä suorastaan olematon verrattuna siihen määrään ihmisiä, jotka äänestävät vihreitä Helsingissä. Viime vaaleissa saimme 65 000 ääntä.

Tänä ilta Helsingin Vihreät kokoontuvat Pasilaan syyskokoukseensa. Olen ehdolla jatkokaudelle puheenjohtajana. Tarkoitus olisi ensi vuonna jatkaa jäsenmäärän kasvattamista ja valmistautua huolella vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Helsingin vihreää jäsenkenttää pitää myös käyttää hyödyksi kaupungin päätöksenteossa. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten Helsingin vihreiden pyöräily- ja viheraluetyöryhmät ovat kehittäneet ideoita ja aloitteita, joita sitten vihreät poliitikot ovat vieneet eteenpäin valtuustossa ja lautakunnissa. Nyt kun kaikkia puhuttaa Pajusen palvelujen lakkautuslista, niin on noussut yhä selvemmin tarve sille, että helsinkiläisten vihreiden paikallisyhdistysten oman alueen asiantuntemus valjastetaan hyödyksi, kun mietitään vihreää vaihtoehtoa Pajusen listalle.

Ensi viikolla päätöksenteko palveluverkosta jatkuu, kun palveluverkkotyöryhmä kokoontuu. Vihreät eivät tule kannattamaan lakkautuslistan eteenpäinviemistä, mutta lopullista muotoilua asian palauttamisessa mietitään vielä eri ryhmien välillä. Palaan asiaan ensi viikolla.

Minulle on tullut kymmeniä viestejä koskien Helsingin Sanomien uutista siitä, että kaupunki aikoisi lakkauttaa viisi kirjastoa. Kirjastojen lakkauttaminen tuli minullekin yllätyksenä, vaikka olenkin mukana kaupungin nimittämässä palveluverkkotyöryhmässä. Kyse on siis tässä vaiheessa virkamiesten ehdotuksesta, joka on osa laajempaa pohdintaa siitä, miten kaupunki voisi säästää tilakustannuksissa. Se saattaa tulla tuossa muodossa meille päätettäväksi palveluverkkotyöryhmään.

Palveluverkkotyöryhmä kokoontuu joulukuussa. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Ilmoitan nyt jo tässä kaikille huolestuneille, että tulen vastustamaan lähikirjastojen lopettamista palveluverkkotyöryhmässä ja valtuustossa. Sama mielipide tuntuu vallitsevan koko vihreässä ryhmässä.

Lähikirjastot ovat yksi tärkeimpiä lähipalveluja ja niiden käyttö on kaupungissa myös taloudellisilla mittareilla mitattuna hyvin tehokasta. Palveluverkkotyöryhmässä on ollut esillä monia tapoja säästää vuokramenoissa, ja varmasti säästön varaakin on. Lähikirjastoissa tätä varaa ei mielestäni kuitenkaan ole.

Olen kohta toiminut vuoden verran kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Parasta koko vuodessa on ollut pyöräilyn edistäminen. Pyöräilyasioissa on tekemisen meininki. Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmä on todella aktiivinen. Samoin kaupungin virkamiespuolella on herätty näkemään pyöräily liikennemuotona, joka vaatii oman tilan kaupungissa. Isot asiat ovat nytkähtäneet tänä vuonna eteenpäin.

Parhaiten kaupungin pyöräilyasioita voi seurata Helsingin vihreiden Kaupunkifillari-blogin kautta. (Oheinen kuva on sieltä)
Jos ette jaksa kahlata blogista kaikkia kirjoituksia niin tässä tällainen best of -kooste tämän vuoden päätöksistä:

- Valtuustostrategiassa ja vuoden 2010 budjetissa mainitaan, että käynnistetään erillinen pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelma. Lisäksi pyöräteiden suunnitteluohje  uusitaan. Tämä tarkoittaa, että kaupunki pistää uusiksi vanhentuneen pyöräteitä rakentavan koneistonsa.

- Pyöräilyväylien rakentamiseen lisättiin rahaa 2 miljoonaa euroa.

- Pyörien kuljetus lähijunissa muuttuu maksuttomaksi ruuhka-aikojen ulkopuolella.

- Helsingin kaupunki on avannut pyöräilyä koskevan, kätevän palautekanavan osoitteessa fillarikanava.hel.fi.

- Makasiinipuistoon rakennetaan valtuustoponteni edellyttämänä erillinen pyörätie, eikä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarvitse taistella elintilasta yhteisellä “perilläoloalueella”.

- Hämeentien pyöräkaistoja käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta jo kaupunginhallituksessa saimme lausunnon pyöräkaistoille myönteisemmäksi.

- Kaivokadun pyöräpumppuasema saadaan vihdoin toimintakuntoon.

Näiden päätösten pohjalta on hyvä lähteä nostamaan pyöräilyn kulkutapaosuutta nolosta 6%:sta kohti Tukholman ja jopa Kööpenhaminan lukuja.

p.s. Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä oli erinomainen juttu pyöräilystä Helsingissä. Lukekaa, jos saatte lehden käsiinne.

Maanantaina YLEn MOT-ohjelma nosti jälleen kerran esiin lempiaiheensa eli sen, että ilmastonmuutos on vain vihreiden laatima salaliitto, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Ohjelmaan oli löydetty puhujiksi ilmastonmuutoksen kieltäviä tutkijoita. Muutenkin ilmastoskeptikot ovat taas kerran nousseet ääneen nettikeskusteluissa ja mielipidepalstoilla.Mistä näitä skeptikkoja tulee ja miksi he haluavat kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen?

Ensiksi pitää tehdä selväksi, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ON tieteellisesti todistettu tosiasia. Toki eri tiedemiehillä ja tutkimuslaitoksilla on erilaisia malleja ilmastonmuutokseen liittyvistä monimutkaisista mekanismeista. Kuitenkin kaikkien maiden meteorologiset instituutit ovat todistaneet aukottomasti ilman hiilidioksidimäärän rajun kasvun ja siitä seuraavan kasvihuoneilmiön voimistumisen. Vakavasti otettavat tutkijat eivät kiellä ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat maallikkoja, huru-ukkoja ja teollisuuden maksamia lobbausjärjestöjä. Esimerkiksi Yhdysvaltain hiiltä ja öljyä käyttävä  teollisuus rahoittaa suurilla summilla vääristeltyjä tutkimuksia ja jopa maksettuja ”spontaaneja” mielenosoituksia.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on siis joillekin tahoille lyhyellä aikavälillä taloudellisesti hyödyllistä. Tämä selittää osan vastustamisesta, mutta se ei selitä sitä, miksi niin moni vihainen nettikeskustelija pitää ilmastonmuutosta suurena vihreänä valheena.

Omien havaintojeni mukaan ilmastoskeptikot ovat yleensä keski-ikäisiä miehiä. Miksi juuri he ovat asiassa aktiivisia? Ehkäpä juuri he kokevat itsensä ja elämäntapansa kaikkein eniten uhatuksi. Ilmastonmuutoksen torjuntahan vaatii mm. yksityisautoilun rajoittamista ja kaikin tavoin kuluttamisen vähentämistä. On helpompaa kyseenalaistaa koko ilmastonmuutos, kuin muuttaa koko elämisensä perusteita. Mitä jos ei enää voikaan unelmoida suuremmasta autosta, hienommasta talosta, pidemmistä ulkomaanmatkoista ja suuremmista pihveistä? Se on varmasti pelottavaa ja sitä vastaan syntyy muutosvastarintaa, joka näkyy ilmastonmuutoksen kieltämisenä.

Ja mitäpä jos nämä muutamat skeptikot olisivatkin oikeassa? Mitä jos ilmastonmuutos ei etenekään nykyisten skenaarioiden mukaan (vaikka nyt näyttää siltä, että ilmasto lämpenee jopa ennustuksia nopeammin)? Eikö kuitenkin politiikka tule perustaa todennäköisimpien ennusteiden mukaan? Jos on mahdollista, että ilmastonmuutos nostaa maapallon lämpötiloja niin paljon, että elämisen edellytykset vaikeutuvat huomattavasti, niin eikö ole tärkeää yrittää estää tällainen kehitys?

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet ovat joka tapauksessa välttämättömiä. Öljy loppuu muutamassa vuosikymmenessä ja yhteiskuntamme on päästävä öljyriippuvuudestaan eroon. Samoin kulutamme luonnonvaroja kaiken kaikkiaan yli maapallon kestokyvyn ja siksikin ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tehtävä energiansäätäminen on tärkeää.

Kaiken kaikkiaan ilmastoskeptikkojen toiminta on surullista. Onneksi maailman päättäjät eivät enää kuuntele heitä, vaan ovat yhteisesti torjumassa ilmastonmuutosta joulukuussa Kööpenhaminassa. Siellä ei enää riidellä itse ilmastonmuutoksesta, vaan sen torjunnan keinoista.

***
MOT-ohjelman sivut: www.yle.fi/mot
Tieteen ja teknologian vihreiden kannanotto ohjelmaan: http://viite.fi/?p=99

Maailman johtajat neuvottelevat kiihtyvällä tahdilla kansainvälisen ilmastosopimuksen ehdoista ennen joulukuussa pidettävää Kööpenhaminan ilmastokokousta. Uutiset neuvotteluista ovat olleet pääosin huonoja. Yhdysvallat ei pysty päättämään sitoumuksista keskellä sisäpoliittista terveysuudistuskeskusteluaan. EU on juuttunut riitelyyn uusien ja vanhojen jäsenmaiden taakanjaosta ja menettänyt kansainvälisen johtoasemansa. Kehittyvät maat vaativat itselleen mahdollisimman suuria tukimiljardeja.

Uutiset ovat huolestuttavia, mutta itse jaksan uskoa sopimuksen syntyvän Kööpenhaminassa. Ainahan kansainvälisissä neuvotteluissa piilotellaan kortteja viimeiseen asti ja päästään sopuun vasta aamuyöllä, kun neuvotteluhuoneen kellot on pysäytetty.

Hauskan yleiskuvan eri maiden ilmastopolitiikasta saa Euroopan vihreiden tekemältä Ilmastosirkus-sivulta www.climatecircus.com. Ainakin mua nauratti.

Tänään kaupunginhallitus vihdoin äänesti ruuhkamaksulausunnostaan. Lausunto on pitkä ja monisanainen. Sen keskeinen sisältö on kuitenkin lopussa, joka muotoiltiin vihreiden esityksestä näin:

“Helsinki suhtautuu myönteisesti ruuhkamaksujen käyttöönottoon ja esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa ruuhkamaksujärjestelmän mahdollistavan lainsäädännön valmistelun.  Ruuhkamaksut tulee toteuttaa siten, että Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton suuruinen summa käytetään kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Ruuhkamaksujen tuoton ei tule vähentää nykytasosta pääkaupunkiseudun liikenteeseen kohdennettuja muita tukia, pikemminkin ruuhkamaksujärjestelmä vaatii merkittäviä lisäpanostuksia joukkoliikenteeseen valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien taholta. Ruuhkamaksu tulee säätää veron sijaan maksun luonteisena.”

Äänestyksessä ruuhkamaksuille myönteinen kanta voitti 8-6. Vihreiden esitystä kannattivat vasemmistoliitto, keskusta ja osa demareista. Ruuhkamaksuja vastustivat kokoomus ja RKP. Demareista Arto Bryggare äänesti tyhjää.

Tämä on poliittisen urani parhaita päiviä!